Infografiikan tyypit – mikä sopii mihin dataan?

Infografiikka ei ole yksi muoto vaan kokoelma erilaisia työkaluja. Ja aivan kuten ruuvimeisselillä ei kannata lyödä naulaa, väärän tyypin valinta on yleisin syy siihen, ettei hyvältäkään näyttävä infografiikka toimi.

Kävin edellisessä artikkelissa läpi, mitä infografiikka on ja milloin se kannattaa. Tässä mennään askel syvemmälle: mitkä ovat yleisimmät infografiikan tyypit, ja miten valitset niistä oikean. Lupaan saman kuin viimeksi — valinta ei ole makuasia, vaan seuraa suoraan datasta ja viestistä.

Miten valitset oikean tyypin?

Ennen kuin katsot tyyppejä, vastaa kolmeen kysymykseen. Ne ratkaisevat valinnan lähes aina:

• Mitä datasi on? Lukuja, vaiheita, ajankohtia, vaihtoehtoja vai paikkoja?
• Mikä on viesti? Mitä yhtä asiaa haluat katsojan ymmärtävän?
• Missä sitä katsotaan? Somessa sekunnissa, raportissa rauhassa vai esityksessä seinällä?

Kun nämä ovat selvillä, oikea tyyppi yleensä valitsee itse itsensä.

Infografiikan yleisimmät tyypit

1. Tilastollinen infografiikka

Tämä on se, mitä useimmat tarkoittavat infografiikalla: lukuja, prosentteja ja kaavioita. Se sopii, kun haluat tehdä datasta ymmärrettävää ja vaikuttavaa — esimerkiksi kyselytutkimuksen tulokset tai markkinan koko.

Sudenkuoppa: kaavioita ladotaan liikaa samaan kuvaan. Yksi vahva luku jää mieleen paremmin kuin kymmenen keskinkertaista.

2. Prosessi-infografiikka

Esittää vaiheet järjestyksessä: näin tämä etenee, vaihe kerrallaan. Sopii perehdytykseen, palvelupolkuihin ja ohjeisiin.

Vahvuus on selkeä suunta. Jos vaiheiden järjestys ei ole olennainen, tämä ei ole oikea tyyppi.

3. Aikajana

Näyttää tapahtumat ajassa: yrityksen historia, projektin eteneminen tai tiekartta. Sopii kehityksen ja jatkuvuuden kertomiseen.

Toimii, kun aika on tarinan olennainen ulottuvuus — muuten prosessikaavio ajaa saman asian tiiviimmin.

4. Vertaileva infografiikka

Asettaa kaksi tai useampia vaihtoehtoja rinnakkain: ennen ja jälkeen, meidän ratkaisu vs. vaihtoehto, A vs. B. Sopii myyntiin ja päätöksenteon tueksi.

Pidä vertailtavat asiat samassa mitassa ja samoilla kriteereillä, tai kuva alkaa harhauttaa.

5. Maantieteellinen infografiikka

Sijoittaa datan kartalle: myynti alueittain, toimipisteet, väestötiedot. Sopii, kun sijainti on itse viesti.

Jos paikalla ei ole datan kannalta merkitystä, kartta on vain koriste — valitse silloin tilastollinen tyyppi.

6. Hierarkkinen infografiikka

Näyttää rakenteen ja tasot: organisaatiokaavio, prioriteettipyramidi tai käsitteen osat. Sopii, kun haluat tehdä rakenteen tai tärkeysjärjestyksen näkyväksi.

Yksi kuva, yksi tyyppi, yksi viesti

Yleisin virhe ei ole väärän tyypin valinta, vaan monen tyypin tunkeminen samaan kuvaan. Aikajana, kaksi kaaviota, kartta ja vertailu yhdessä infografiikassa tuottaa kuvan, joka näyttää täydeltä mutta ei kerro mitään. Jos huomaat tarvitsevasi montaa tyyppiä, tarvitset todennäköisesti monta kuvaa — tai raportin.

Yhteenveto

• Infografiikan tyyppi ei ole tyylivalinta — se seuraa datasta ja viestistä.
• Valinta ratkeaa kolmella kysymyksellä: mitä data on, mikä on viesti ja missä sitä katsotaan.
• Yleisimmät tyypit: tilastollinen, prosessi, aikajana, vertaileva, maantieteellinen ja hierarkkinen.
• Pahin virhe on tunkea monta tyyppiä yhteen kuvaan. Yksi kuva, yksi tyyppi, yksi viesti.

Etkö ole varma, mikä tyyppi sopii datallenne?

Autamme valitsemaan oikean muodon ja tekemään datastanne yhden selkeän infografiikan. Tutustu infografiikkapalveluumme tai varaa maksuton 20 minuutin kartoituspuhelu – katsotaan yhdessä, mitä datanne kaipaa.

Kysymykset ja vastaukset