Infografiikka: mikä se on ja milloin se kannattaa?

Infografiikka on yksi väärinkäytetyimmistä sanoista markkinoinnissa. Sillä tarkoitetaan milloin mitäkin: kuvitettua listaa, tilastokaaviota, PowerPoint-diaa tai somekuvaa, jossa sattuu olemaan numeroita. Todellisuudessa hyvä infografiikka on tarkka työkalu — sen tehtävä on tehdä yhdestä asiasta ymmärrettävä yhdellä silmäyksellä.

Tässä artikkelissa käyn läpi, mitä infografiikka oikeasti on, milloin se kannattaa ja milloin ei, ja miten se eroaa strategiakuvasta. Lupaan yhden asian jo nyt: infografiikan arvo ei synny kuvituksesta, vaan siitä, mitä jätät pois.

Mikä infografiikka on?

Infografiikka esittää tiedon tai datan visuaalisessa muodossa niin, että lukija ymmärtää sen nopeammin kuin tekstistä. Se ei ole koriste vaan viestintäväline: se muuttaa numerot, prosessin tai vertailun muotoon, jonka aivot hahmottavat sekunneissa.

Olennaista on sanan alkuosa — info. Hyvä infografiikka kertoo yhden selkeän viestin, jota data tukee. Se ei kaada lukijan päälle kaikkea, mitä aiheesta tiedetään. Yksinkertainen testi: jos katsoja ei osaa yhdellä lauseella sanoa, mitä kuva yrittää kertoa, se ei ole vielä valmis.

Milloin infografiikka kannattaa?

Infografiikka on oikea valinta erityisesti näissä tilanteissa:

• Kun monimutkaisesta datasta pitää tehdä ymmärrettävä. Yksi hyvä kaavio korvaa kappaleen numeroita.
• Kun sisältö on tarkoitettu jaettavaksi. Infografiikka on somessa ja sisältömarkkinoinnissa jaettavampi ja linkitettävämpi kuin pelkkä tekstiartikkeli.
• Kun selität prosessin tai vaiheet. Aikajanat ja vuokaaviot toimivat kuvana paremmin kuin luettelona.
• Kun raportista tai tutkimuksesta tarvitaan lukukelpoinen tiivistelmä, jonka kiireinenkin lukija ymmärtää.

Milloin infografiikkaa EI kannata tehdä?

Sanon suoraan: usein infografiikka on väärä ratkaisu. Näissä tilanteissa kannattaa valita jokin muu:

• Kun sisältöä on ohuelti. Jos asia mahtuu kolmeen virkkeeseen, infografiikka vain venyttää sitä keinotekoisesti.
• Kun dataa on liikaa yhteen kuvaan. Silloin tarvitset raportin tai interaktiivisen näkymän — et yhtä kuvaa, johon kaikki tungetaan.
• Kun taulukko on selkeämpi. Tarkkojen lukujen vertailussa hyvä taulukko voittaa infografiikan.
• Kun kuvitus korvaa sisällön. Kaunis kuva ilman viestiä on somekoriste, ei infografiikka.

Infografiikka vs. strategiakuva – mitä eroa?

Näitä kahta sekoitetaan jatkuvasti, mutta ne ratkaisevat eri ongelman. Infografiikka viestii tietoa tai dataa, usein ulkoiselle ja laajalle yleisölle ja yhdestä aiheesta. Strategiakuva taas jäsentää organisaation strategian yhdeksi näkymäksi, usein sisäisen johtamisen ja jalkautuksen tueksi.

Jos et ole varma, kummasta on kyse, aloita yhdestä kysymyksestä: haluatko selittää yhden asian vai jäsentää kokonaisuuden?

Millaisia infografiikoita on?

Infografiikka ei ole yksi muoto. Yleisimmät tyypit ovat tilastollinen (data ja kaaviot), prosessi-infografiikka (vaiheet), aikajana, vertaileva, maantieteellinen (kartat) ja hierarkkinen. Jokaisella on oma tehtävänsä, ja väärän tyypin valinta on yleinen syy siihen, ettei hyvältäkään näyttävä kuva toimi. Käymme infografiikan tyypit tarkemmin läpi omassa artikkelissaan.

Yhteenveto

• Infografiikka tekee yhdestä asiasta ymmärrettävän yhdellä silmäyksellä — sen arvo on karsinnassa, ei kuvituksessa.
• Se kannattaa, kun data tai prosessi pitää tehdä nopeasti ymmärrettäväksi tai jaettavaksi.
• Se ei kannata, kun sisältö on ohut, dataa on liikaa tai taulukko olisi selkeämpi.
• Infografiikka ei ole sama kuin strategiakuva: toinen viestii tietoa, toinen jäsentää strategian.

Haluatko datastanne selkeän infografiikan?

Autamme muuttamaan datan, tutkimuksen tai prosessin yhdeksi selkeäksi infografiikaksi, joka toimii somessa, raportissa ja myynnissä. Tutustu infografiikkapalveluumme tai varaa maksuton 20 minuutin kartoituspuhelu – katsotaan yhdessä, mitä juuri teidän kuvanne pitäisi saada aikaan.

Kysymykset ja vastaukset